Westernvalmennus 9.6.2014 quarterhevosille
» Ascuns Farm järjestää valmennuksen sunnuntaina 6. kesäkuuta 2014. Valmentajana toimii tallinomistaja Sofia W.
» Tämänkertaisen valmennuksen lajina on lännenratsastus, ja valmennus painottuu trailiin (western ja ranch, ilmoita kumpaa haluat harjoitella).
» Valmennus on avoin quarterhevosille, mieluiten lajissa kilpaileville tai kilpailemaan tähtääville.
» Valmennukseen yhdeltä omistajalta yksi hevonen.
» Valmennus on "nimi listaan -tyyppinen", eli sinun ei mukaan päästäksesi tarvitse muuta kuin ilmoittautua 4.6. mennessä s-postiin sofia.w(a)luukku.com otsikolla Valmennus 2, muodossa Ratsastaja - Hevosen nimi, http://hevosenosoite. Muista mainita ryhmä, johon haluat osallistua!
» Tämänkertaisen valmennuksen lajina on lännenratsastus, ja valmennus painottuu trailiin (western ja ranch, ilmoita kumpaa haluat harjoitella).
» Valmennus on avoin quarterhevosille, mieluiten lajissa kilpaileville tai kilpailemaan tähtääville.
» Valmennukseen yhdeltä omistajalta yksi hevonen.
» Valmennus on "nimi listaan -tyyppinen", eli sinun ei mukaan päästäksesi tarvitse muuta kuin ilmoittautua 4.6. mennessä s-postiin sofia.w(a)luukku.com otsikolla Valmennus 2, muodossa Ratsastaja - Hevosen nimi, http://hevosenosoite. Muista mainita ryhmä, johon haluat osallistua!
Kommentit
Sylvi - Tarasca Tango
Olin vasta toipumassa pahemman sortin maanantaiaamun koomasta, kun jo pyrähditte kentälle suorastaan pelottavan innostuneen oloisina. Yritin toppuutella kellon olevan vasta puoli, mutta se ei kuulemma haitannut; oli vain hyvä, että saisitte vähän ottaa tuntumaa ympäristöön ennen muiden saapumista. Ensin meinasin lähteä kiskaisemaan naamaan vielä yhden kupillisen suklaakahvia, mutta jämähdinkin sitten seuraamaan itsenäistä alkuverryttelyänne. Hieman happamana muistutin itselleni, etten kommentoisi suoritustanne vielä millään tavalla. Vaikka miten hirveitä virheitä tekisitte, minä en niihin puuttuisi – eihän työpäiväni ollut vielä alkanut. Leipäläpeni pysyi kiinni vain hetken, ennen kuin minun oli suorastaan pakko antaa teille palautetta. Syynä ei ollut se, että olisitte tehneet jotain väärin; päinvastoin tunsin pakottavaa tarvetta ylistää Tangon notkeutta ja reagointinopeutta. Mielialani kohosi vakuuttavan esityksenne johdosta asteen tai pari – ehkä tästä tulisi sittenkin ihan mielenkiintoista.
Kolmen muun ratsukon saavuttua pääsimme viimein aloittelemaan valmennusta. Ensimmäisenä varsinaisena tehtävänä alkuverryttelyjen jälkeen pyysin teitä ylittämään puomeja eri tempoissa. Tehtävä ei ollut vaikea, mutta Tangon keskittymiskyky oli selvästi päässyt katoamaan. Työskennellessänne kentällä ihan vain kaksistaan tamma oli kutakuinkin tyyni ja maltillinen, mutta lajitovereiden läsnäolo sai sen selvästi kiireisen ja vähän jopa hermostuneen oloiseksi. Vähitellen Tangon jännittyneisyys lieveni, kiitos varman ja päättäväisen ratsastuksesi. Tilannetta taisi osaltaan myös helpottaa melko merkittävästi se, että olitte ainut western trailia harjoitteleva ratsukko. Näin ollen saitte puuhastella jonkin verran ylhäisessä yksinäisyydessänne muiden keskittyessä enimmäkseen ranch trailissa tarvittaviin taitoihin. Totta kai yhteisiäkin harjoituksia mahtui valmennukseen paljon, mutta Tango oli huomattavasti rentoutuneempi saadessaan silloin tällöin ottaa pienen hajuraon muista mukana pyörivistä quartereista.
Askellajitehtävän jälkeen vuorossa oli peruuttamiseen liittyvä harjoitus. Sanomattakin oli selvää, että sen hetkisessä vauhdikkaassa mielentilassa tämä tehtävä oli Tango-paralle yhtä tuskaa. Aiemmassa harjoitteessa tamma oli syöksähtänyt raviin ja laukkaan oikein mielellään, eikä se ensin meinannut ottaa kuuleviin korviinsakaan, että nyt yllättäen sen pitäisikin liikkua taaksepäin. Kaiken lisäksi V-kirjaimen muotoinen peruutusreitti oli rakennettu puomeista, mikä selvästi vähän stressasi Tangoa. Tamma ei alkuun olisi millään tahtonut lähteä puikkelehtimaan takaperin puomien väliin. Pienen henkisen tahtojen taiston jälkeen Tango keksi, että ikävästä velvollisuudesta päästään kaikkein pikimmiten eroon hoitamalla se saman tien pois alta. Taas kerran tamman hermostuneisuuteen auttoi ratkaisevasti se, että olit itse rauhallinen ja kannustava. Olit myös hyvin tarkkana siitä, ettet ohjannut Tangoa kertaakaan peruuttamaan niin paljoa, että se olisi kolauttanut kavionsa yhteenkään puomeista. Tämä harjoitus otti teiltä vähän enemmän aikaa, mutta oli varmasti palkitsevaa suoriutua siitä lopulta noin erinomaisesti ja huomata välillänne vallitseva luottamus ja kunnioitus.
Peruutusharjoituksen jälkeen Tangon olemus muuttui iloisemmaksi ja reippaammaksi. Se taisi saada äskeisestä ihan hurjasti itseluottamusta! Tammaa ei kauhistuttanut laisinkaan edes kentän keskelle kasaamani silta, josta olin yrittänyt loihtia mahdollisimman jännittävän asettelemalla sen reunoille runsaasti erivärisiä kukkia ja kaikkea mahdollista muuta. Päinvastoin; Tango asteli siltaa kohti luottavaisin ja pelottomin askelin, seisahtui pyynnöstäsi sillalle ja odotti esimerkillisen nätisti lupaasi, ennen kuin lähti siitä uudelleen liikkeelle. Menoanne oli ilo katsella, sillä harjoitus toisensa perään sujui innolla ja yhdessä tekemisen meiningillä.
Pierre - B Crash Ion
Saavuitte kentälle hyvissä ajoin, about varttia ennen valmennuksen alkamista. Teistä tuli oitis positiivinen ja miellyttävä vaikutelma, sillä olitte tasapainoisen ja toisiinne luottavan oloinen parivaljakko. Satulaan noustessasi Crash meinasi vähän intoilla ja ottaa muutamia steppiaskeleita edestakaisin, mutta tyyntyi pian ja jäi odottamaan paikoilleen kaikessa rauhassa. Edellä kulkevan ratsukon tavoin Crash ei hössöttänyt oikeastaan ollenkaan, vaan malttoi oikein hienosti odottaa omaa vuoroaan. Laiskaksikaan oripoikaa ei missään tapauksessa päässyt haukkumaan: vaikka se työskenteli rauhallisesti ja kärsivällisesti, löytyi sen liikkeistä kuitenkin menevyyttä ja voimaa ja olemuksesta intoa ja motivaatiota. Kaikesta huomasi, ettei ori todellakaan ollut ensimmäistä kertaa westerniä vääntämässä; kaverin esiintyminen oli taidokasta ja itsevarmaa. Tämän lisäksi minua ilahdutti suuresti huomata Crashin omaavan kerrassaan upeat, pehmeät mutta samanaikaisesti reippaat askellajit, joita olin itse asiassa jo muutamaan otteeseen aiemminkin päässyt tarkkailemaan osallistuessanne meidän tallilla järjestettyihin länkkärikisoihin.
Alkuverryttelyjen jälkeen annoin teille tehtäväksi ylittää puomeja tempoa vaihdellen. Ensimmäisillä kerroilla tietyt puomit ylitettiin tietyssä tempossa, jotta kaikki pääsivät varmasti kärryille siitä, mitä tehtävässä oikein vaadittiin. Crash ylitti puomit reippaassa tempossa, silti lainkaan hätiköimättä. Edes vauhdikkaassa laukassa ylitettävät puomit eivät olleet teille vaikeita, sillä ori osasi todella vakuuttavasti arvioida tismalleen oikein kohdat, joihin sen tuli jalkansa asettaa. Yhdelläkään puomilla Crash ei kompuroinut vähääkään. Kun tämä osuus alkoi onnistua kaikilta ryhmäläisiltä, oli aika siirtyä hieman haastavampaan osioon; puomeja ei enää ylitettäisikään siinä totutussa tempossa, vaan huutelisin ihan mielivaltaisesti tempon, jossa kukin puomi olisi määrä ylittää. Alkuun tämä muutos hämäsi Crashia hieman; ori selvästi ihmetteli ensimmäisten puomien kohdalla, että miksi ihmeessä annoit laukka-apuja, kun kerran äsken nuo samaiset esteet oli selvitetty hitaammassa askellajissa. Sangen sukkelasti Crash kuitenkin oivalsi mistä oli kyse ja oli entistä tarkemmin kuulolla kulloisillekin avuillesi. Ori reagoi ilahduttavan nopeasti ja kyseenalaistamatta pohkeisiisi ja pidätteisiisi eikä ottanut ongelmaa siitä, että tehtävänanto muuttui noin vain kesken kaiken.
Perusharjoitukset, kuten peruuttaminen puomeista tehtyä, V-kirjaimen muotoista polkua pitkin sujuivat teiltä rutiinilla ja vaikuttivat itse asiassa jopa olevan teille ihan liian helppoja. Sillalle Crash askelsi luottavaisesti ja pelottomasti, vaikka olin yrittänyt kyhätä siitä oikein erityisen jännittävän näköisen kaiken maailman kukkaseppeleillä ja muilla härpäkkeillä. Niinpä määräsin teidät tekemään vaativampia juttuja, joista ensimmäisenä peruutustehtävän haastavampi versio. Koska V-kirjaimen muotoinen puomireitti ei selvästi tarjonnut teille läheskään tarpeeksi haastetta, tein teille ihan oman siksakin muotoisen reitin. Sen suorittaminen kävi yhtä helposti kuin V:n muotoisenkin, mutta puolivälissä Crash pysähtyi hetkeksi selvästi ihmetellen, että mitäs tämä nyt oikein oli. Vähän aikaa kummasteltuaan se jatkoi kuuliaisesti peruuttamistaan, ja niin tämäkin harjoitus selvitettiin kunnialla.
Ihan lopuksi pyysin teitä vielä tekemään kertaalleen ground tien ihan vain nähdäkseni, miten siitä suoriutuisitte. Valmennuksen alkuperäiseen ohjelmaanhan tämä ei kuulunut ensinkään, mutta kaltaisenne äärimmäisen taidokkaan ja yhteistyökykyisen ratsukon katsoin ihan sallituksi ottaa teidän kohdallanne vähän erivapauksia. Tämä ei tuottanut missään määrin hankaluuksia. Suoritustanne saattoi vähän avittaa sekin, että valmennus oli jo vähän päässyt väsyttämään Crashia – ori ei pistänyt lainkaan pahakseen saadessaan seistä aloillaan sen aikaa, että tulit alas ratsailta ja asetit toisen ohjan roikkumaan hevosen eteen.
Arnika - Million Dollar Smile
Saavuitte kentälle täsmällisesti kellon näyttäessä minuuttia vaille tasaa. Millie oli liikuttavan innoissaan aloittaessanne alkuverryttelyt. Tamma katseli kiinnostuneena ympärilleen ja hörisi iloisesti lajitovereilleen. Motivaation puutteesta tamma ei todellakaan vaikuttanut kärsivän! Innostuneisuudestaan huolimatta Millie ei kuitenkaan sen kummemmin säheltänyt, vaan malttoi keskittyä ja pysytellä hyvin kuulolla avuillesi. Alkuverryttelyihin lukeutui muiden tehtävien joukossa pieni pujotteluharjoitus temponvaihteluineen. Ensimmäistä kertaa pujotellessanne Millie ei olisi millään tahtonut pitäytyä käyntivauhdissa, mutta vakaan ja määrätietoisen ratsastuksesi ansiosta tamma suostui noudattamaan ohjeitasi ja ottamaan ihan rauhassa. Lienee tarpeetonta sanoakaan, että raviin Millietä ei sen ihmeemmin tarvinnut hoputella! Ravissa pari tötsää meinasi jäädä välistä, mutta menonne säilyi kuitenkin hallittuna koko suorituksen ajan. Laukassa harjoitus ei enää ollutkaan niin helppo – Millie kaahotti menemään vauhdin hurmassa ignooraten ilmeisen täysin kaikki yrityksesi pidätellä sitä. Tötsiä kaatui useampi kuin yksi tai kaksi, mutta onneksi seuraavalla yrittämällä meno oli jo huomattavasti maltillisemman näköistä.
Alkuverryttelyistä päästyämme oli ensimmäisen varsinaisen westernharjoituksen vuoro. Tässä valmennuksessa se tarkoitti puomien ylittämistä tempoa vaihdellen. Verryttelyssä tapahtuneen kaahailun jäljiltä Millie oli selvästi sen verran uupunut – tai muuten vain palannut järkiinsä – ettei käskyjesi noudattaminen enää koitunut ongelmaksi. Käynnissä Millie asteli puomien ylitse nostaen huolellisesti jalkojaan niitä ylittäessään. Huomasin kuitenkin tamman empivän piirun verran ennen muutaman puomin yli astumista. Annoin kuitenkin sillä erää olla ja päätin tarkkailla, millaiseksi tilanne kehittyisi tempoa lisättäessä. Raviin siirtyessään Millie lähti kyllä rohkeasti esteitä kohti, mutta hiljensi huomattavasti vauhtiaan puomien eteen ehtiessään. Ei siinä vielä mitään, pysähtymisiä tai kieltäytymisiä ei seurannut, mutta muuten harjoitus tuotti melkoisesti hankaluuksia. Kerran Millie ei olisi halunnut ylittää puomia ollenkaan, mutta kompuroi lopulta kuitenkin sen yli, kun ajoit sitä voimakkaasti eteen. Loput puomit menivätkin tämän seurauksena ihan miten sattuu, sillä tamma menetti tasapainonsa ja sen konseptit sekosivat ihan täysin.
Skippasimme pari ei-niin-oleellista harjoitusta, jotta saitte lisäaikaa harjoitella puomitehtävää. Äskeisen epäonnistumisen jälkeen Millie näytti selvästi arastelevan puomeja, eikä näyttänyt enää kovin innokkaalta ohjatessasi sen uudemman kerran niitä kohti, mutta yritti puhtaasti siksi, että luotti sinuun niin paljon. Tällä kertaa olin antanut selkeät toimintaohjeet suorituksen parantamiseksi – sinun tulisi ehdottomasti auttaa ratsuasi asettamaan jalkansa oikein puomien välillä. Tämä taito tammalta tuntui nimittäin kokonaan puuttuvan, ja siksi tämä harjoitus tuotti aiemmin niin suuria vaikeuksia. Tällä kertaa otitte harjoituksen uudestaan ihan vain rauhallisessa käynnissä, ja kuinka ollakaan, Millie ei enää kompuroinut, kun sai apua oikeiden paikkojen valitsemisessa. Toistimme harjoituksen vielä kertaalleen verkkaisessa ravissa, ja siinäkin onnistuitte hyvin. Tämän kelpo suorituksen jälkeen oli paikallaan pieni huilitauko pitkin ohjin, unohtamatta rapsutuksia ja kehuja hienosti tsempanneelle Millielle!
Kun tästä päänvaivaa tuottaneesta tehtävästä selvittiin kunnialla, oli aika siirtyä uusiin haasteisiin. Peruuttaminen V-kirjaimen muotoon asetettujen puomien muodostamasta kujasta kävi teiltä esimerkillisesti, ja molemmat suorastaan loistitte saumattoman yhteistyönne ansiosta. Silta oli myös teille ihan tuttu juttu. Olkoonkin, että se oli värikäs ja mahdollisimman kummalliseksi koristeltu, ei Millie pelännyt lainkaan sille astelemista tai sen päälle seisahtumista. Tamma odotti kaikessa rauhassa, että annoit sille luvan jatkaa sillalta matkaa kohti loppukäyntejä.
Break - Crinums Shady
Mulkaisin teitä hivenen ärtyneesti kiiruhtaessanne kentälle melkein kymmenen kokonaista minuuttia myöhässä. Kauaa en jaksanut kuitenkaan vihoitella, sillä aloittaessanne alkuverryttelyt lumouduin aivan totaalisesti Haileyn pehmeästä ja matkaa voittavasta askelluksesta. Enpä muista milloin viimeksi olen nähnyt hevosta, jolla on näin täydelliset askellajit! Liikkeiden lisäksi huomioni varasti se, että puhalsitte upeasti yhteen hiileen. Mietin jo hetken, että mitä ihmettä oikein teitte koko valmennuksessa, kun menonne kerran vaikutti olevan noin fantastisen täydellistä jo valmiiksi. Kaavailin jo näyttävän ja fiksusti toimivan tamman kaappaamista omaan talliini, kun minut pudotettiin alas pilvilinnoistani. Sain nimittäin ällistyksekseni huomata, että kyllähän sitä parantamisen varaa löytyi teiltäkin. Ei paljoa eikä suuria virheitä, mutta muutamia epäkohita, joihin katsoin asiakseni puuttua.
Kun alkuverryttelyt oli saatu jumpattua pois alta, oli aika aloittaa treenaaminen oikein toden teolla. Ensimmäisenä varsinaisena harjoitteena oli puomien ylittäminen tempoa vaihdellen. Ensimmäisessä harjoituksessa tietyt puomit mentiin aina tietyssä tempossa, ja seuraavassa oli vuorossa temponvaihdokset vain ja ainoastaan minun käskyjeni mukaisesti. Haileyn kauniit, lennokkaat askellajit meinasivat taas kerran hämätä huomioni pois kaikesta muusta, mutta tein kaikkeni keskittyäkseni etsimään suorituksestanne vikoja. Eikä niitä kaukaa tarvinnutkaan hakea, jos nyt ihan rehellisiä ollaan. Tamma lompsotteli menemään ihan miten sattuu juurikaan piittaamatta siitä, löikö kavionsa puomeihin vai ei. Edellänne menneen parivaljakon tavoin ongelmana ei kuitenkaan ollut se, etteikö Hailey olisi osannut asettaa jalkojaan oikeisiin kohtiin kompuroimisen estämiseksi. Ehei, tammaa ilmiselvästi vain laiskotti eikä se näin ollen viitsinyt nostella kavioitaan riittävästi. Yritit kaikin tavoin tsempata ratsuasi reippaampiin suorituksiin, mutta kannustuksesi tuotti tulosta vasta reippaampaan tempoon siirryttäessä. Raviin päästessään Hailey innostui sen verran, että jalatkin nousivat puomien yli huomattavasti käyntivauhtisia yrityksiä reippaammin. Laukannosto oli kaunis ja hallittu, eikä Hailey hössöttänyt ollenkaan lähtiessään ylittämään puomeja laukkavauhdissa. Oikein hienosti tamma malttoi katsoa eteensä ja nostella kavioitaan oikeissa kohdissa.
Toinen laiskuuskohtaus iski jo seuraavaan harjoitteeseen siirryttäessä. Motivaatio laski sadasta nollaan saman tien, kun Hailey tajusi tehtävän sisältävän peruuttamista. Kyllähän tamma peruuttaa osasi, muttei olisi alkuun oikein viitsinyt. Lopulta se armeliaasti suostui peruuttamaan puomien muodostaman V-kirjaimen muotoisen reitin alusta loppuun, kun se huomasi, ettei muitakaan vaihtoehtoja ollut. Peruuttamisen jälkeen koitti teidän vuoronne tehdä pieni simppeli pujotteluharjoitus, joka oli kovastikin Haileyn mieleen. Suoriuduitte tehtävästä tarkasti, huolellisesti ja nopeuskin oli hyvä askellajista riippumatta. Huomasin kuitenkin, että tamma taipui jonkin verran heikommin vasemmalle kuin oikealle. Näin ollen olisikin suotavaa, että kiinnittäisitte erityisesti vasemman puolen notkistamiseen huomiota kotona treenatessanne.
Loppuvalmennuksen ajan Hailey oli liikenteessä hyvällä mielellä ja positiivisella asenteella, ja sitä vaikutti jopa kiinnostavan harjoiteltavat asiat. Loppua kohden näytitte kumpikin nauttivan kovastikin päästessänne treenaamaan yhdessä. Monet harjoittelemistamme jutuista olivat Haileylle ihan tuttua puuhaa. Näihin harjoitteisiin kuului muun muassa silta. Sillan värikkyys ja sen kyljessä komeilevat rehevät kukkaistutukset tosin näyttivät alkuun hämmästyttävän Haileyta. Ratsastit kuitenkin varmasti ja määrätietoisesti tammaa eteenpäin, joten Hailey ei jäänyt sen ihmeemmin epäröimään. Tamma askelsi rohkeasti sillalle, mutta ei aluksi meinannut muistaa pysähtyä sillan päällä. Toisella harjoittelukerralla tämäkin pysyi mielessä, ja Hailey odotti hienosti sillalla lupaasi lähteä jälleen liikkeelle.
Olin vasta toipumassa pahemman sortin maanantaiaamun koomasta, kun jo pyrähditte kentälle suorastaan pelottavan innostuneen oloisina. Yritin toppuutella kellon olevan vasta puoli, mutta se ei kuulemma haitannut; oli vain hyvä, että saisitte vähän ottaa tuntumaa ympäristöön ennen muiden saapumista. Ensin meinasin lähteä kiskaisemaan naamaan vielä yhden kupillisen suklaakahvia, mutta jämähdinkin sitten seuraamaan itsenäistä alkuverryttelyänne. Hieman happamana muistutin itselleni, etten kommentoisi suoritustanne vielä millään tavalla. Vaikka miten hirveitä virheitä tekisitte, minä en niihin puuttuisi – eihän työpäiväni ollut vielä alkanut. Leipäläpeni pysyi kiinni vain hetken, ennen kuin minun oli suorastaan pakko antaa teille palautetta. Syynä ei ollut se, että olisitte tehneet jotain väärin; päinvastoin tunsin pakottavaa tarvetta ylistää Tangon notkeutta ja reagointinopeutta. Mielialani kohosi vakuuttavan esityksenne johdosta asteen tai pari – ehkä tästä tulisi sittenkin ihan mielenkiintoista.
Kolmen muun ratsukon saavuttua pääsimme viimein aloittelemaan valmennusta. Ensimmäisenä varsinaisena tehtävänä alkuverryttelyjen jälkeen pyysin teitä ylittämään puomeja eri tempoissa. Tehtävä ei ollut vaikea, mutta Tangon keskittymiskyky oli selvästi päässyt katoamaan. Työskennellessänne kentällä ihan vain kaksistaan tamma oli kutakuinkin tyyni ja maltillinen, mutta lajitovereiden läsnäolo sai sen selvästi kiireisen ja vähän jopa hermostuneen oloiseksi. Vähitellen Tangon jännittyneisyys lieveni, kiitos varman ja päättäväisen ratsastuksesi. Tilannetta taisi osaltaan myös helpottaa melko merkittävästi se, että olitte ainut western trailia harjoitteleva ratsukko. Näin ollen saitte puuhastella jonkin verran ylhäisessä yksinäisyydessänne muiden keskittyessä enimmäkseen ranch trailissa tarvittaviin taitoihin. Totta kai yhteisiäkin harjoituksia mahtui valmennukseen paljon, mutta Tango oli huomattavasti rentoutuneempi saadessaan silloin tällöin ottaa pienen hajuraon muista mukana pyörivistä quartereista.
Askellajitehtävän jälkeen vuorossa oli peruuttamiseen liittyvä harjoitus. Sanomattakin oli selvää, että sen hetkisessä vauhdikkaassa mielentilassa tämä tehtävä oli Tango-paralle yhtä tuskaa. Aiemmassa harjoitteessa tamma oli syöksähtänyt raviin ja laukkaan oikein mielellään, eikä se ensin meinannut ottaa kuuleviin korviinsakaan, että nyt yllättäen sen pitäisikin liikkua taaksepäin. Kaiken lisäksi V-kirjaimen muotoinen peruutusreitti oli rakennettu puomeista, mikä selvästi vähän stressasi Tangoa. Tamma ei alkuun olisi millään tahtonut lähteä puikkelehtimaan takaperin puomien väliin. Pienen henkisen tahtojen taiston jälkeen Tango keksi, että ikävästä velvollisuudesta päästään kaikkein pikimmiten eroon hoitamalla se saman tien pois alta. Taas kerran tamman hermostuneisuuteen auttoi ratkaisevasti se, että olit itse rauhallinen ja kannustava. Olit myös hyvin tarkkana siitä, ettet ohjannut Tangoa kertaakaan peruuttamaan niin paljoa, että se olisi kolauttanut kavionsa yhteenkään puomeista. Tämä harjoitus otti teiltä vähän enemmän aikaa, mutta oli varmasti palkitsevaa suoriutua siitä lopulta noin erinomaisesti ja huomata välillänne vallitseva luottamus ja kunnioitus.
Peruutusharjoituksen jälkeen Tangon olemus muuttui iloisemmaksi ja reippaammaksi. Se taisi saada äskeisestä ihan hurjasti itseluottamusta! Tammaa ei kauhistuttanut laisinkaan edes kentän keskelle kasaamani silta, josta olin yrittänyt loihtia mahdollisimman jännittävän asettelemalla sen reunoille runsaasti erivärisiä kukkia ja kaikkea mahdollista muuta. Päinvastoin; Tango asteli siltaa kohti luottavaisin ja pelottomin askelin, seisahtui pyynnöstäsi sillalle ja odotti esimerkillisen nätisti lupaasi, ennen kuin lähti siitä uudelleen liikkeelle. Menoanne oli ilo katsella, sillä harjoitus toisensa perään sujui innolla ja yhdessä tekemisen meiningillä.
Pierre - B Crash Ion
Saavuitte kentälle hyvissä ajoin, about varttia ennen valmennuksen alkamista. Teistä tuli oitis positiivinen ja miellyttävä vaikutelma, sillä olitte tasapainoisen ja toisiinne luottavan oloinen parivaljakko. Satulaan noustessasi Crash meinasi vähän intoilla ja ottaa muutamia steppiaskeleita edestakaisin, mutta tyyntyi pian ja jäi odottamaan paikoilleen kaikessa rauhassa. Edellä kulkevan ratsukon tavoin Crash ei hössöttänyt oikeastaan ollenkaan, vaan malttoi oikein hienosti odottaa omaa vuoroaan. Laiskaksikaan oripoikaa ei missään tapauksessa päässyt haukkumaan: vaikka se työskenteli rauhallisesti ja kärsivällisesti, löytyi sen liikkeistä kuitenkin menevyyttä ja voimaa ja olemuksesta intoa ja motivaatiota. Kaikesta huomasi, ettei ori todellakaan ollut ensimmäistä kertaa westerniä vääntämässä; kaverin esiintyminen oli taidokasta ja itsevarmaa. Tämän lisäksi minua ilahdutti suuresti huomata Crashin omaavan kerrassaan upeat, pehmeät mutta samanaikaisesti reippaat askellajit, joita olin itse asiassa jo muutamaan otteeseen aiemminkin päässyt tarkkailemaan osallistuessanne meidän tallilla järjestettyihin länkkärikisoihin.
Alkuverryttelyjen jälkeen annoin teille tehtäväksi ylittää puomeja tempoa vaihdellen. Ensimmäisillä kerroilla tietyt puomit ylitettiin tietyssä tempossa, jotta kaikki pääsivät varmasti kärryille siitä, mitä tehtävässä oikein vaadittiin. Crash ylitti puomit reippaassa tempossa, silti lainkaan hätiköimättä. Edes vauhdikkaassa laukassa ylitettävät puomit eivät olleet teille vaikeita, sillä ori osasi todella vakuuttavasti arvioida tismalleen oikein kohdat, joihin sen tuli jalkansa asettaa. Yhdelläkään puomilla Crash ei kompuroinut vähääkään. Kun tämä osuus alkoi onnistua kaikilta ryhmäläisiltä, oli aika siirtyä hieman haastavampaan osioon; puomeja ei enää ylitettäisikään siinä totutussa tempossa, vaan huutelisin ihan mielivaltaisesti tempon, jossa kukin puomi olisi määrä ylittää. Alkuun tämä muutos hämäsi Crashia hieman; ori selvästi ihmetteli ensimmäisten puomien kohdalla, että miksi ihmeessä annoit laukka-apuja, kun kerran äsken nuo samaiset esteet oli selvitetty hitaammassa askellajissa. Sangen sukkelasti Crash kuitenkin oivalsi mistä oli kyse ja oli entistä tarkemmin kuulolla kulloisillekin avuillesi. Ori reagoi ilahduttavan nopeasti ja kyseenalaistamatta pohkeisiisi ja pidätteisiisi eikä ottanut ongelmaa siitä, että tehtävänanto muuttui noin vain kesken kaiken.
Perusharjoitukset, kuten peruuttaminen puomeista tehtyä, V-kirjaimen muotoista polkua pitkin sujuivat teiltä rutiinilla ja vaikuttivat itse asiassa jopa olevan teille ihan liian helppoja. Sillalle Crash askelsi luottavaisesti ja pelottomasti, vaikka olin yrittänyt kyhätä siitä oikein erityisen jännittävän näköisen kaiken maailman kukkaseppeleillä ja muilla härpäkkeillä. Niinpä määräsin teidät tekemään vaativampia juttuja, joista ensimmäisenä peruutustehtävän haastavampi versio. Koska V-kirjaimen muotoinen puomireitti ei selvästi tarjonnut teille läheskään tarpeeksi haastetta, tein teille ihan oman siksakin muotoisen reitin. Sen suorittaminen kävi yhtä helposti kuin V:n muotoisenkin, mutta puolivälissä Crash pysähtyi hetkeksi selvästi ihmetellen, että mitäs tämä nyt oikein oli. Vähän aikaa kummasteltuaan se jatkoi kuuliaisesti peruuttamistaan, ja niin tämäkin harjoitus selvitettiin kunnialla.
Ihan lopuksi pyysin teitä vielä tekemään kertaalleen ground tien ihan vain nähdäkseni, miten siitä suoriutuisitte. Valmennuksen alkuperäiseen ohjelmaanhan tämä ei kuulunut ensinkään, mutta kaltaisenne äärimmäisen taidokkaan ja yhteistyökykyisen ratsukon katsoin ihan sallituksi ottaa teidän kohdallanne vähän erivapauksia. Tämä ei tuottanut missään määrin hankaluuksia. Suoritustanne saattoi vähän avittaa sekin, että valmennus oli jo vähän päässyt väsyttämään Crashia – ori ei pistänyt lainkaan pahakseen saadessaan seistä aloillaan sen aikaa, että tulit alas ratsailta ja asetit toisen ohjan roikkumaan hevosen eteen.
Arnika - Million Dollar Smile
Saavuitte kentälle täsmällisesti kellon näyttäessä minuuttia vaille tasaa. Millie oli liikuttavan innoissaan aloittaessanne alkuverryttelyt. Tamma katseli kiinnostuneena ympärilleen ja hörisi iloisesti lajitovereilleen. Motivaation puutteesta tamma ei todellakaan vaikuttanut kärsivän! Innostuneisuudestaan huolimatta Millie ei kuitenkaan sen kummemmin säheltänyt, vaan malttoi keskittyä ja pysytellä hyvin kuulolla avuillesi. Alkuverryttelyihin lukeutui muiden tehtävien joukossa pieni pujotteluharjoitus temponvaihteluineen. Ensimmäistä kertaa pujotellessanne Millie ei olisi millään tahtonut pitäytyä käyntivauhdissa, mutta vakaan ja määrätietoisen ratsastuksesi ansiosta tamma suostui noudattamaan ohjeitasi ja ottamaan ihan rauhassa. Lienee tarpeetonta sanoakaan, että raviin Millietä ei sen ihmeemmin tarvinnut hoputella! Ravissa pari tötsää meinasi jäädä välistä, mutta menonne säilyi kuitenkin hallittuna koko suorituksen ajan. Laukassa harjoitus ei enää ollutkaan niin helppo – Millie kaahotti menemään vauhdin hurmassa ignooraten ilmeisen täysin kaikki yrityksesi pidätellä sitä. Tötsiä kaatui useampi kuin yksi tai kaksi, mutta onneksi seuraavalla yrittämällä meno oli jo huomattavasti maltillisemman näköistä.
Alkuverryttelyistä päästyämme oli ensimmäisen varsinaisen westernharjoituksen vuoro. Tässä valmennuksessa se tarkoitti puomien ylittämistä tempoa vaihdellen. Verryttelyssä tapahtuneen kaahailun jäljiltä Millie oli selvästi sen verran uupunut – tai muuten vain palannut järkiinsä – ettei käskyjesi noudattaminen enää koitunut ongelmaksi. Käynnissä Millie asteli puomien ylitse nostaen huolellisesti jalkojaan niitä ylittäessään. Huomasin kuitenkin tamman empivän piirun verran ennen muutaman puomin yli astumista. Annoin kuitenkin sillä erää olla ja päätin tarkkailla, millaiseksi tilanne kehittyisi tempoa lisättäessä. Raviin siirtyessään Millie lähti kyllä rohkeasti esteitä kohti, mutta hiljensi huomattavasti vauhtiaan puomien eteen ehtiessään. Ei siinä vielä mitään, pysähtymisiä tai kieltäytymisiä ei seurannut, mutta muuten harjoitus tuotti melkoisesti hankaluuksia. Kerran Millie ei olisi halunnut ylittää puomia ollenkaan, mutta kompuroi lopulta kuitenkin sen yli, kun ajoit sitä voimakkaasti eteen. Loput puomit menivätkin tämän seurauksena ihan miten sattuu, sillä tamma menetti tasapainonsa ja sen konseptit sekosivat ihan täysin.
Skippasimme pari ei-niin-oleellista harjoitusta, jotta saitte lisäaikaa harjoitella puomitehtävää. Äskeisen epäonnistumisen jälkeen Millie näytti selvästi arastelevan puomeja, eikä näyttänyt enää kovin innokkaalta ohjatessasi sen uudemman kerran niitä kohti, mutta yritti puhtaasti siksi, että luotti sinuun niin paljon. Tällä kertaa olin antanut selkeät toimintaohjeet suorituksen parantamiseksi – sinun tulisi ehdottomasti auttaa ratsuasi asettamaan jalkansa oikein puomien välillä. Tämä taito tammalta tuntui nimittäin kokonaan puuttuvan, ja siksi tämä harjoitus tuotti aiemmin niin suuria vaikeuksia. Tällä kertaa otitte harjoituksen uudestaan ihan vain rauhallisessa käynnissä, ja kuinka ollakaan, Millie ei enää kompuroinut, kun sai apua oikeiden paikkojen valitsemisessa. Toistimme harjoituksen vielä kertaalleen verkkaisessa ravissa, ja siinäkin onnistuitte hyvin. Tämän kelpo suorituksen jälkeen oli paikallaan pieni huilitauko pitkin ohjin, unohtamatta rapsutuksia ja kehuja hienosti tsempanneelle Millielle!
Kun tästä päänvaivaa tuottaneesta tehtävästä selvittiin kunnialla, oli aika siirtyä uusiin haasteisiin. Peruuttaminen V-kirjaimen muotoon asetettujen puomien muodostamasta kujasta kävi teiltä esimerkillisesti, ja molemmat suorastaan loistitte saumattoman yhteistyönne ansiosta. Silta oli myös teille ihan tuttu juttu. Olkoonkin, että se oli värikäs ja mahdollisimman kummalliseksi koristeltu, ei Millie pelännyt lainkaan sille astelemista tai sen päälle seisahtumista. Tamma odotti kaikessa rauhassa, että annoit sille luvan jatkaa sillalta matkaa kohti loppukäyntejä.
Break - Crinums Shady
Mulkaisin teitä hivenen ärtyneesti kiiruhtaessanne kentälle melkein kymmenen kokonaista minuuttia myöhässä. Kauaa en jaksanut kuitenkaan vihoitella, sillä aloittaessanne alkuverryttelyt lumouduin aivan totaalisesti Haileyn pehmeästä ja matkaa voittavasta askelluksesta. Enpä muista milloin viimeksi olen nähnyt hevosta, jolla on näin täydelliset askellajit! Liikkeiden lisäksi huomioni varasti se, että puhalsitte upeasti yhteen hiileen. Mietin jo hetken, että mitä ihmettä oikein teitte koko valmennuksessa, kun menonne kerran vaikutti olevan noin fantastisen täydellistä jo valmiiksi. Kaavailin jo näyttävän ja fiksusti toimivan tamman kaappaamista omaan talliini, kun minut pudotettiin alas pilvilinnoistani. Sain nimittäin ällistyksekseni huomata, että kyllähän sitä parantamisen varaa löytyi teiltäkin. Ei paljoa eikä suuria virheitä, mutta muutamia epäkohita, joihin katsoin asiakseni puuttua.
Kun alkuverryttelyt oli saatu jumpattua pois alta, oli aika aloittaa treenaaminen oikein toden teolla. Ensimmäisenä varsinaisena harjoitteena oli puomien ylittäminen tempoa vaihdellen. Ensimmäisessä harjoituksessa tietyt puomit mentiin aina tietyssä tempossa, ja seuraavassa oli vuorossa temponvaihdokset vain ja ainoastaan minun käskyjeni mukaisesti. Haileyn kauniit, lennokkaat askellajit meinasivat taas kerran hämätä huomioni pois kaikesta muusta, mutta tein kaikkeni keskittyäkseni etsimään suorituksestanne vikoja. Eikä niitä kaukaa tarvinnutkaan hakea, jos nyt ihan rehellisiä ollaan. Tamma lompsotteli menemään ihan miten sattuu juurikaan piittaamatta siitä, löikö kavionsa puomeihin vai ei. Edellänne menneen parivaljakon tavoin ongelmana ei kuitenkaan ollut se, etteikö Hailey olisi osannut asettaa jalkojaan oikeisiin kohtiin kompuroimisen estämiseksi. Ehei, tammaa ilmiselvästi vain laiskotti eikä se näin ollen viitsinyt nostella kavioitaan riittävästi. Yritit kaikin tavoin tsempata ratsuasi reippaampiin suorituksiin, mutta kannustuksesi tuotti tulosta vasta reippaampaan tempoon siirryttäessä. Raviin päästessään Hailey innostui sen verran, että jalatkin nousivat puomien yli huomattavasti käyntivauhtisia yrityksiä reippaammin. Laukannosto oli kaunis ja hallittu, eikä Hailey hössöttänyt ollenkaan lähtiessään ylittämään puomeja laukkavauhdissa. Oikein hienosti tamma malttoi katsoa eteensä ja nostella kavioitaan oikeissa kohdissa.
Toinen laiskuuskohtaus iski jo seuraavaan harjoitteeseen siirryttäessä. Motivaatio laski sadasta nollaan saman tien, kun Hailey tajusi tehtävän sisältävän peruuttamista. Kyllähän tamma peruuttaa osasi, muttei olisi alkuun oikein viitsinyt. Lopulta se armeliaasti suostui peruuttamaan puomien muodostaman V-kirjaimen muotoisen reitin alusta loppuun, kun se huomasi, ettei muitakaan vaihtoehtoja ollut. Peruuttamisen jälkeen koitti teidän vuoronne tehdä pieni simppeli pujotteluharjoitus, joka oli kovastikin Haileyn mieleen. Suoriuduitte tehtävästä tarkasti, huolellisesti ja nopeuskin oli hyvä askellajista riippumatta. Huomasin kuitenkin, että tamma taipui jonkin verran heikommin vasemmalle kuin oikealle. Näin ollen olisikin suotavaa, että kiinnittäisitte erityisesti vasemman puolen notkistamiseen huomiota kotona treenatessanne.
Loppuvalmennuksen ajan Hailey oli liikenteessä hyvällä mielellä ja positiivisella asenteella, ja sitä vaikutti jopa kiinnostavan harjoiteltavat asiat. Loppua kohden näytitte kumpikin nauttivan kovastikin päästessänne treenaamaan yhdessä. Monet harjoittelemistamme jutuista olivat Haileylle ihan tuttua puuhaa. Näihin harjoitteisiin kuului muun muassa silta. Sillan värikkyys ja sen kyljessä komeilevat rehevät kukkaistutukset tosin näyttivät alkuun hämmästyttävän Haileyta. Ratsastit kuitenkin varmasti ja määrätietoisesti tammaa eteenpäin, joten Hailey ei jäänyt sen ihmeemmin epäröimään. Tamma askelsi rohkeasti sillalle, mutta ei aluksi meinannut muistaa pysähtyä sillan päällä. Toisella harjoittelukerralla tämäkin pysyi mielessä, ja Hailey odotti hienosti sillalla lupaasi lähteä jälleen liikkeelle.
